TAVOITTEENA TUPLATUOTTO HEHTAARILTA

Vuoroviljelyyn perustuva metsänkasvatusmenetelmä yhdistää tehok-

kaan metsänviljelyn jatkuvapeitteisyyteen. Menetelmän kehittäjä, kek-

sijä Timo Tikkanen Porvoosta uskoo sen olevan varteenotettava

vaihtoehto perinteisille viljelymenetelmille. Vuoroviljelyyn perustuvan

metsänuudistamisen tuo ensimmäisenä markkinoille orimattilalainen

NewForest Oy.

Timo Tikkaselle keksiminen on kyseenalaistamista. Kun Tikkanen pohti perinteistä

metsänuudistamisen mallia ja sen vaatimaa työmäärää, nousi esiin kysymys: voisiko

tämänkin tehdä jotenkin toisin? Syntyi ajatus vuoroviljelyyn perustuvasta menetelmästä,

jossa keskitytään arvopuiden kasvattamiseen ja samalla lisätään metsän monimuotoisuutta

ja elinvoimaisuutta.

MUOKKAUS ON METSÄNUUDISTAMISEN PERUSTA

Vuoroviljelyssä metsänuudistaminen perustuu pohjois-eteläsuuntaisesti yhdeksän metrin

välein istutettaviin kuusiriveihin sekä niiden väliin jäävien alueiden koneelliseen kylvöön.

Kuuset istutetaan kahteen vierekkäiseen riviin 1,20–1,50 metrin välein. Hehtaarille istutet-

tavien taimien määrä on näin käytännössä sama kuin perinteisessä metsänuudistamisessa,

noin 1 800 kappaletta. ”Istutusetäisyys kahdelle riville maksimoi puiden lukumäärän

hehtaarille ilman että ne haittaavat toistensa kasvua”, kertoo Tikkanen. ”Lisäksi kuusirivis-

töillä on toisiaan tukeva vaikutus esimerkiksi myrskyjä ja lumituhoja vastaan”.

Jotta ajatus saadaan toteutettua käytännössä, tarvitaan ammattitaitoinen koneenkuljettaja

sekä tarkoitusta varten kehitetyt työvälineet. Juha Sirkkala jatkaa yli 60 vuotta toiminutta

maansiirtoalan perheyritystä, joka toimii pääasiassa Uudellamaalla ja Hämeessä. Idea

paineilmakäyttöisestä kylvölaitteesta, SeedGunista, kypsyi jo 90-luvulla Sirkkalan tehtyä

vuosia erilaisia maanmuokkaustöitä. ”SeedGunilla voidaan kylvää kaikkia kotimaisia

puulajeja. Sen etuja ovat lisäksi siementen hellävarainen käsittely ja tarkka säädettävyys”,

kertoo Sirkkala. Kylvölaitteeseen liitetyn paikkatietojärjestelmän avulla jopa yksittäisistä

muokkaus- ja kylvökohdista voidaan tallentaa sijaintitieto. Tämä mahdollistaa mm. kuusi-

rivien sekä istutus- ja kylvökohtien tarkan sijoittamisen.

PÄÄTEHAKKUITA 30 VUODEN VÄLEIN ILMAN LAAJOJA HAKKUUAUKEITA

Vuoroviljelyssä taimirivien väliin jäävää aluetta kasvatetaan sekapuustona kuusten rinnalla

noin 15 vuotta, minkä jälkeen se korjataan ensimmäisen kerran energiapuuksi. Tämä

toistetaan seuraavien 15 vuoden kuluttua. Toisen energiapuun korjuun jälkeen välialueet

muokataan ja istutetaan kuuselle samalla periaatteella kuin perustamisvaiheessa. Tikkasen

ja Sirkkalan mukaan selkeät kaistat helpottavat metsänhoitoa, tehostavat konetyötä ja

alentavat näin kustannuksia.

Menetelmän kenties kiinnostavin vaihe koittaa, kun kahta kuusi-ikäpolvea on kasvatettu

rinnakkain siihen asti, että ensimmäisenä istutetut kuuset ovat noin 60-vuotiaita. Tässä

vaiheessa ne ovat saavuttaneet tarvittavan järeyden ja nämä kaistat uudistetaan. Samaan

kohtaan istutetaan uudet kuusentaimet jälleen kahteen riviin. Kylvetty tai luontaisesti

syntynyt sekapuusto täydentää välit ja lisää monimuotoisuutta. Tästä eteenpäin sama

voidaan toistaa aina 30 vuoden välein. Ensimmäisen 90 vuoden kiertoajalla voidaan siis

tehdä yhden sijasta kaksi uudistushakkuuta. Lisäksi kannattavuus paranee sitä mukaa,

mitä enemmän aikaa kuluu ja hakkuiden väli lyhenee.

PYSYY VIHREÄNÄ KOKO AJAN

Vuoroviljelyssä metsä säilyy alun jälkeen jatkuvasti peitteisenä ja kasvava puusto sitoo

ilman hiilidioksidia. Alkua lukuun ottamatta maanmuokkauksessa paljastetaan kivennäis-

maata huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä metsänviljelyssä, mikä vähentää

alueelta tulevaa humus- ja ravinnehuuhtoumaa. Vuoroviljely parantaa myös maaperää

sitomalla siihen typpeä (leppä), ja lehtipuusto estää maasta juuristoon siirtyvien lahottaja-

sienten kasvua. Terveempi maaperä ja terveempi puusto.

Lisätiedot

Juha Sirkkala
0500 493 503
juha.sirkkala@newforest.fi

 

Timo Tikkanen
0400 419 083
timo.tikkanen@tiksa.fi